Perustelut
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallitus 25.11.2021 § 378
Aloite diabeetikoiden hoidon tilanteen ja resursoinnin uudelleen tarkastelemiseksi
(Valmistelijat: vastuualuepäällikkö Horto Arja, ylilääkäri Lea Käsmä-Ronkainen, terveysjohtaja Halonen Susanna ja kehittämisjohtaja Pikkarainen Marita)
Kainuun diabetesyhdistykset ovat ilmaisseet huolensa Kainuun soten nykytilanteesta ja valmiudesta koskien diabetesta sairastavien hoidon järjestämistä. Diabeetikot ja heidän läheisensä ovat kertoneet ongelmista hoitoon pääsyssä ja hoidon jatkuvuudessa Hellä-hankkeen mallin käyttöönoton jälkeen. Lisäksi Kainuun diabetesyhdistykset ovat toteuttaneet yhdessä Suomen Diabetesliiton kanssa diabeetikoille ja heidän läheisilleen suunnatun kyselyn diabeteksen hoidon toteutumisesta Kainuun soten alueella. Diabetesyhdistykset pyytävät Kainuun soten valtuustoa sekä vastaavia viranhaltijoita selvittämään Kainuun soten diabeteshoidon asiakkaiden raportoimia ongelmia ja tilanteita sekä vastaamaan heidän esittämäänsä huoleen hoitoon pääsystä, hoidon jatkuvuuden turvaamisesta sekä osaavan ja määrällisesti riittävän hoitohenkilökunnan järjestämisestä.
Kyselystä on käynyt ilmi, että määräaikaiskäynnit jäävät väliin, pahimmillaan jopa vuosien ajan, eikä diabeetikko tapaa terveydenhuollon ammattilaisia välttämättä lainkaan. Tämä tulos viittaa siihen, että ongelmia on ollut jo pitkään eivätkä ne liity HELLÄ-hankkeeseen eivätkä vastaanottojen uuteen toimintamalliin, jota ollaan vasta aloittelemassa.
Kyselyn vastaajista iso osa kokee, etteivät terveysasemien lääkärit ja hoitajat ole diabeteksen hoidon asiantuntijoita. Kainuun sote on integroitu organisaatio ja terveysasemien henkilöstö saa tukea, ohjausta ja opastusta Kainuun keskussairaalan erikoissairaanhoidon diabeteksen hoidon ammattilaisilta aina tarvitessaan. Terveysasemilla hoidetaan ihmisiä kokonaisuutena ja paneudutaan diabeteksen lisäksi kaikkiin sairauksiin ja ongelmiin, joita asiakkailla mahdollisesti on.
Vastauksista käy ilmi, että palvelujen saannissa ja tyytyväisyydessä on vaihtelua. Tämän suhteen Kainuun sotessa kannattaa tehdä vertaisarviointia ja kehittää yhteisiä hyviä käytäntöjä.
Diabetesyhdistyksillä on huoli kansanterveyshoitajien vähenemisestä erityisesti Kajaanissa. Työntekijöillä on oikeus siirtyä toisiin tehtäviin ja Kainuun sotessa isona organisaationa löytyy monenlaisia tehtäviä ja yksiköitä, joihin hakeutua. Hoitajien määrää ei ole tarkoitus radikaalisti vähentää, vaan vapaiksi jääneitä tehtäviä täytetään uusilla hoitajilla. Kaikki asiakkaat saavat oman yhteyshenkilön, keneen voivat olla jatkossa yhteydessä joko sähköisesti Omasoten kautta tai suoralla puhelinnumerolla ja siten turvaamme hoitoon pääsyn ja hoidon jatkuvuuden.
Aloitteessa muistutetaan, että hyvät hoitotulokset diabeteksen hoidossa perustuvat omahoidossa jaksamiseen ja että tähän tueksi diabetesta sairastavat tarvitsevat osaavaa, suunnitelmallista ja saatavilla olevaa tukea terveydenhuollon ammattilaisilta. Lisäksi muistutetaan diabeteksen vaikuttavan ja tavoitteellisen hoidon kustannusvaikutuksista. Vastaanottojen uuden toimintamallin tavoitteena on panostaa erityisesti elintapamuutosten tukemiseen pitkäaikaissairauksien puhkeamisen ja pahenemisen ennaltaehkäisynä. Tätä toteutetaan lyhyillä, nopeilla valmentavilla kontakteilla asiakkaan omaan terveys- ja hoitosuunnitelmaansa määrittelemien tavoitteiden mukaisesti. Näillä valmentavilla kontakteilla saavutetaan määräaikaiskontrolleja suuremmalla todennäköisyydellä muutos elintavoissa ja siten pienennetään hyvinvointiriskejä ja hillitään kustannusten nousua.
Kainuun sotessa ollaan panostamassa ehkäisevään ja ennakoivaan työhön uudistamalla kansanterveyshoitajien työtapaa niin, että tunnistetaan kansansairauksia, kuten diabetesta, aiheuttavia riskitekijöitä ja kohdennetaan hoitajan työpanosta asiakkaan ohjaukseen ja neuvontaan. Toimintamallilla herätellään meidän jokaisen vastuuta omista elintavoistamme ja omaan terveyteemme vaikuttamisesta.
Aikaisemmin on vuosikontrollein seurattu verensokeri-, kolesteroli- tai verenpainearvoja. Sairauksien juurisyihin, kuten ylipainoon, tupakointiin, alkoholin käyttöön tai masennukseen, ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Uudessa mallissa hoidetaan ihmistä yksilönä, jolloin hoito on kokonaisvaltaisempaa, ei pelkästään jo olemassa olevan sairauden tai sairauksien hoitoa. Lisäksi uusi malli tukee asiakasta mainitsemaanne omahoidon jaksamiseen.
Diabetesta sairastavaa ei jätetä yksin. Omahoidon tukena toimii asiakkaalle terveydenhuollosta nimetty yhteyshenkilö, joka on tavoitettavissa Omasoten kautta ja puhelimitse. Yhteyshenkilö keskustelee asiakkaan tarpeista tarpeen mukaisesti myös lääkärin kanssa. Tarvittaessa asiakas kutsutaan paikan päälle terveysasemalle kokeisiin ja/tai tutkimuksiin.
Toimintamalli on opetteluvaiheessa ja vanhasta pois opetteleminen on vaikeampaa kuin uuden oppiminen. Uuden toimintamallin sisäistäminen vie oman aikansa niin asiakkailta kuin työntekijöiltä.
Kajaanin yleislääketieteen poliklinikan (Kajaanin yle-poli, entinen Kajaanin terveysasema) toiminnan kehittämisen tavoitteena on, asiakkaiden tarpeisiin kyetään vastaamaan aiempaa paremmin. Kajaanissa hoitoon pääsemisessä on lähdetty vaikeasta lähtötilanteesta. Tilanne on edelleen vaikea, mutta sen eteen tehdään töitä, että tilanne saadaan toimivaksi ja kestäväksi.
Liite:
Aloite diabeetikon hoito
Liite nro: 12
Lisätietoja asiasta antaa kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto, puh. 044 777 3033 tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi.
Kuntayhtymän johtajan ehdotus:
Yhtymähallitus päättää antaa edellä mainitun selvityksen vastineeksi aloitteen tekijöille.
Yhtymähallitus esittää aloitteeseen annetun vastauksen yhtymävaltuustolle tiedoksi ja että yhtymävaltuusto toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Pöytäkirja tarkastetaan tämän asian osalta kokouksessa.
Yhtymähallitus:
Tea Heikkinen esitti, että osa avoinna olevista kansanterveyshoitajien vakansseista muutetaan diabeteshoitajiksi.
Puheenjohtaja totesi, että on tehty kuntayhtymän johtajan ehdotuksesta poikkeava esitys. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.
Yhtymähallitus hyväksyi kuntayhtymän johtajan ehdotuksen.
Pöytäkirja tarkastettiin tämän asian osalta kokouksessa.
Tea Heikkinen jätti asiasta eriävän mielipiteen. Eriävä mielipide on pöytäkirjan liitteenä.
_______
Asiantuntijana kuultiin vastuualuepäällikkö Arja Hortoa, joka esitteli asian §:n 360 jälkeen ja poistui ennen päätöksentekoa.
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymävaltuusto 20.12.2021 § 34
Aloite diabeetikoiden hoidon tilanteen ja resursoinnin uudelleen tarkastelemiseksi
Yhtymävaltuusto:
Yhtymävaltuusto merkitsi aloitteeseen annetun vastauksen tiedoksi ja totesi aloitteen loppuun käsitellyksi.
Aaro Tolonen esitti keskustan valtuustoryhmän ponsiesityksen:
”Selvitetään maakunnallisen diabetesosaamiskeskuksen ja verkoston perustaminen.
Perustelut:
Diabeteksen hoidossa on tärkeää edellä kuvatun vastauksen ennaltaehkäisyn lisäksi tehostaa hoitoa, jotta voitaisiin estää monien lisäsairauksien ilmaantumista. Lisäsairauksien hoito kuormittaa terveydenhuoltoa merkittävästi ja siten aiheuttaa terveydenhuollon kustannuksia lisäävästi. On arvioitu, että lisäsairauksien ilmaantumisen puolittaminen toisi säästöjä 550 milj. euroa Suomessa. Kainuussa se merkitsisi n. 7–8 milj. euroa.
Diabetesosaamiskeskus toimisi maakunnallisesti verkostoituneena KAKS:n sisätautien klinikan ja perusterveydenhuollon yhteisenä yksikkönä. Käytännössä osaamiskeskukseen keskitetään tyypin 1 diabeteksen hoidon lisäksi vaikeahoitoista tyypin 2 diabetesta sairastavien hoito. Yksikön asiantuntijat olisivat kansanterveyshoitajien, terveyskeskuslääkärien ja sairaalan muiden erikoisalojen konsultoitavissa vaativammissa diagnosointi-, lääkitys- ja hoito-ongelmissa. Diabetesosaamiskeskuksen palveluita olisi hajautettu myös terveysasemilla lähipalveluina ja etävastaanottoina tarpeen mukaan.”
Yhtymävaltuusto hyväksyi yksimielisesti ponsiesityksen. Ponsiesitys on pöytäkirjan liitteenä.
_______
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallitus 26.1.2022 § 18
Ponsiesitys: Maakunnallisen diabetesosaamiskeskuksen ja verkoston perustaminen
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun sote) yhtymävaltuutettu Aaro Tolonen esitti keskustan valtuustoryhmän ponsiesityksen: ”Selvitetään maakunnallisen diabetesosaamiskeskuksen ja verkoston perustaminen” yhtymävaltuuston kokouksessa 20.12.2021. Ponsiesitys on pöytäkirjan liitteenä.
Liite:
Esitys asiaan 10
Liite nro: 14
Lisätietoja asiasta antaa kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto, puh. 044 777 3033 tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi.
Kuntayhtymän johtajan ehdotus:
Yhtymähallitus päättää lähettää ponsiesityksen virkamiesvalmisteluun terveysjohtajalle ja terveyskeskuspalveluiden vastuualuepäällikölle.
Yhtymähallitus:
Hyväksyi.
_______
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallitus 11.5.2022
Ponsiesitys: Maakunnallisen diabetesosaamiskeskuksen ja verkoston perustaminen
(valmistelijat: ylilääkäri Lea Käsmä-Ronkainen, vastuualuepäällikkö Arja Horto, terveysjohtaja Susanna Halonen ja johtajaylilääkäri Ritva Kanervo)
Vastaus Sote-valtuuston ponsiesitykseen 20.12.2021 maakunnallisen diabetesosaamiskeskuksen ja verkoston perustamisesta
Sote-valtuuston ponsiesityksessä 20.12.2021 esitetään maakunnallisen diabetesosaamiskeskuksen ja verkoston perustamista KAKS:n sisätautien poliklinikan ja perusterveydenhuollon yhteisenä maakunnallisesti verkostoituneena yksikkönä. Osaamiskeskukseen esitetään keskitettäväksi tyypin 1 diabeteksen ja vaikeahoitoisen tyypin 2 diabeteksen hoito. Yksikön asiantuntijat olisivat kansanterveyshoitajien, terveyskeskuslääkärien ja sairaalan muiden erikoisalojen konsultoitavissa vaativammissa diagnosointi-, lääkitys- ja hoito-ongelmissa. Diabetesosaamiskeskuksen palveluita olisi hajautettu myös terveysasemilla lähipalveluina ja etävastaanottoina tarpeen mukaan.
Esitystä perustellaan ennaltaehkäisyn ja lisäsairauksien ilmaantumisen ehkäisemisen tärkeydellä, koska lisäsairauksien hoito kuormittaa terveydenhuoltoa ja lisää terveydenhuollon kustannuksia. Esityksen mukaan lisäsairauksien ilmaantuvuuden puolittaminen merkitsisi Kainuussa 7-8 miljoonan euron kustannussäästöä.
Ponsiesitykseen on laadittu perusterveydenhuollon ja sisätautien poliklinikan yhteinen vastaus ja esitys diabeteksen hoidon kehittämisestä jatkossa.
Kainuussa on jo pitkään kehitetty toimintaa integroituneena sote-organisaationa. Uusi sairaala -hankkeen konseptisuunnitelmassa, joka hyväksyttiin sote-hallituksessa (§ 249 29.5.2013) ja sote-valtuustossa (§ 25 12.6.2013), on jo ollut linjattuna useita perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon toimintojen kehittämisen ja integraation periaatteita. Nämä ovat erittäin hyvin linjassa tulevan valtakunnallisen sote-uudistuksen linjausten ja tavoitteiden sekä tähän liittyvän perusterveydenhuollon toiminnan uudistamiseen tähtäävän HELLÄ-hankkeen tavoitteiden ja linjausten kanssa.
Pitkäaikaissairauksien hoidon parantamisen tarve on tunnistettu paitsi valtakunnallisesti, myös alueellisesti. Tähän asti uutta sairaalaa rakennettaessa kehitystyö on keskittynyt enemmän erikoissairaanhoidon uudistamiseen. Perusterveydenhuollon haasteet ovat olleet pitkäaikaisia ja moninaisia: lääkärivaje on ollut maan syvintä ja väestön hoitoon pääsy riittämätöntä ja hoidon jatkuvuus on ollut heikkoa. Pitkäaikaissairauksien hoito on painottunut paljolti rutiininomaiseen laboratoriotulosten kontrollointiin, eikä potilaiden terveysriskejä tai hoidon tavoitteiden saavuttamista haittaavia asioita, kuten esimerkiksi mielialaongelmia tai alkoholinkäyttöä ei ole systemaattisesti tunnistettu tai niihin puututtu. Myöskään hoidon vaikuttavuuden seurantaan ei ole ollut keinoja.
Perusterveydenhuollon toiminnan tavoitteellinen uudistaminen on aloitettu HELLÄ-hankkeen myötä. Sen 4’aim -viitekehyksen (tuottavuuden, vaikuttavuuden sekä asiakas- ja henkilöstökokemuksen paraneminen) mukaiset tavoitteet on hyväksytty sote-hallituksessa 13.5.2020 ja hankkeelle on myönnetty valtakunnallinen rahoitus. Kokouksessaan 15.12.2021 Sote-hallitus piti voimassa hankkeen tavoitteet ja edellytti kaikkien organisaation tasojen sitoutumista hankkeen toteuttamiseen, vaikka suosittikin hankkeessa mukana olleen konsulttiyrityksen sopimuksen irtisanomista.
HELLÄ-hankkeeseen liittyen perusterveydenhuollossa on luotu toiminnalliset periaatteet uudelle toimintamallille. Saatujen kokemusten perusteella uuden toimintamallin avulla on täysin mahdollista rakentaa kestävä pohja perusterveydenhuollon toimintaan, parantaa potilaiden hoitoa ja sen vaikuttavuutta sekä mahdollistaa näiden tavoitteellinen ja tietoon perustuva kehittäminen. Uudet työskentelymenetelmät, toiminnan jäsentyminen, oman työn hallinnan parantuminen ja tiimien itseohjautuvuuden osaamisen lisääntyminen tulevat tukemaan myös henkilöstön työhyvinvointia ja rekrytoinnin onnistumista.
Perusterveydenhuollon ja sisätautien poliklinikan yhteinen näkemys on, että kansansairauksien (ml. diabetes) hoitoa tulee ennen kaikkea kehittää kokonaisvaltaiseen potilaiden omia hoitovalmiuksia tukevaan ja heitä elämäntapamuutokseen valmentavaan ja terveysriskejä pienentävään suuntaan. Tämän tueksi tarvitaan toimintamalli, jossa hoitovastuu on selkeästi määritelty ja jossa hoidon jatkuvuus turvataan. Mitä paremmin primaari- ja sekundaaripreventiossa onnistutaan, sitä paremmin voidaan todennäköisesti myös kustannuskehitystä hillitä.
Perusterveydenhuolto ja sisätautien poliklinikka katsovat, että sote-valtuuston ponsiesityksen taustalla oleva tavoite diabeteksen hoidon maakunnallisesta kehittämisestä on hyvä, mutta että tavoitteiden saavuttaminen ei edellytä esitetyn kaltaisen osaamiskeskuksen perustamista, vaan että tavoite on mahdollista saavuttaa sujuvammin toisella tavalla. Kansansairauksien (ml diabetes) puhkeamisen ja pahenemisen ennaltaehkäisyssä tarvittavat toimet ovat pääasiassa muita kuin erikoissairaanhoidon erityisosaamista vaativia toimenpiteitä. Kehittämisen tarvetta on erityisesti elämäntapamuutoksen tukemisessa, mikä on erityisesti perustason toimintaa. Uuden sairauskohtaisen yksikön perustamisella ei katsota saavutettavan sujuvampaa hoitoa, vaan arvioidaan, että yksikköjen lisääminen lisää hallinnollista työtä, tuottaa uusia raja-aitoja ja integroituneessa organisaatiossa pirstaloi paitsi toimijoiden myös potilaan hoitovastuun ja hoidon toteutuksen kenttää. Tämä on vastoin potilaan kokonaisvaltaisen ja sujuvan hoidon tavoitetta sekä organisaation integraatiotavoitteita. Pahimmillaan esitetyn kaltainen erikoissairaanhoitokeskeinen osaamiskeskusmalli voi jopa vaarantaa sen potilaan kokonaisvaltaiseen hoitoon tähtäävän kehitystyön, jota perusterveydenhuollossa on nyt tehty. Kokonaisvaltaisen hoitovastuun puuttuminen vaikeuttaa hoidon sujuvuutta ja johtaa mm. koordinoimattomaan konsultaatiokierteeseen ja päällekkäisen työn ja tutkimusten tekemiseen, kun jokainen taho katsoo asioita omasta suunnastaan. Tämä lisää toiminnan kokonaiskustannuksia. Kokonaisvaltaisen hoitovastuun määritteleminen ja hoidon jatkuvuuden turvaaminen ovat perusedellytyksiä myös kustannusten hallinnan kannalta.
Osaamiskeskus ei myöskään toisi uutta jo nykyisin käytössä olevaan hoidonporrastukseen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Erikoissairaanhoidossa oleva syväosaaminen on tärkeää ja se on tarpeen säilyttää, mutta osaamiskeskus ei tuo tähän uutta, koska tuo osaaminen on jo nyt konsultaatioiden ja koulutusten kautta toisten ammattilaisten käytettävissä. Myöskään terveysasemille erikoissairaanhoidosta annettava tuki ei edellytä osaamiskeskusrakennetta.
Lisäksi tulee huomioida tasapuolisesti myös muiden sairauksien kuin diabeteksen hoito. Nämä seikat huomioiden hoidon integraatio on rakennettava muulta pohjalta kuin että jokaiselle merkittävälle kansansairaudelle tai niiden yhdistelmille perustetaan oma osaamiskeskus.
Perusterveydenhuolto ja sisätautien poliklinikka esittävät, että sote-valtuuston ponsiesityksen mukaista diabeteksen osaamiskeskusta ei perusteta, vaan että sen sijaan jatketaan perusterveydenhuollossa jo aloitettua toiminnan uudistamista ja kehitetään toimintaa yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa siten, että se jatkossa palvelee vieläkin paremmin mm. pitkäaikaissairauksia sairastavia ja monisairaita henkilöitä. Tavoitteena on muodostaa toimintamalli, joka olisi yleistettävissä kaikkien pitkäaikaissairaiden tai paljon palvelua tarvitsevien potilaiden hoitoon. Perusterveydenhuolto ja sisätautien poliklinikka esitettävät päätettäväksi, että edetään diabeteksen ja muiden kansansairauksien hoidon kehittämisessä muodostamalla moniammatillinen integroitunut verkosto, jonka vetovastuu on perusterveydenhuollolla. Verkoston kuvaamien toimintamallien ja muiden toimintalinjausten toimeenpanosta vastaa kunkin yksikön osalta ko yksikön operatiivinen johto. Verkosto seuraa kehitystyönsä etenemistä ja toimintansa tuloksia 4’ aim –viitekehyksen (asiakastyytyväisyys, henkilöstökokemus, tuottavuus, vaikuttavuus) mukaisesti, jotta toimintaa voidaan edelleen kehittää tietoon perustuen.
Liite:
Esitys asiaan 10
Lisätietoja asiasta antavat ylilääkäri Lea Käsmä-Ronkainen, puh. 044 797 0655 ja kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto, puh. 044 777 3033 tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi.
Päätös
Kuntayhtymän johtajan muutettu ehdotus:
Sote-valtuuston ponsiesityksen mukaista diabeteksen osaamiskeskusta ei perusteta, vaan että sen sijaan jatketaan perusterveydenhuollossa jo aloitettua toiminnan uudistamista ja kehitetään toimintaa yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa siten, että se jatkossa palvelee vieläkin paremmin mm. pitkäaikaissairauksia sairastavia ja monisairaita henkilöitä. Tavoitteena on muodostaa toimintamalli, joka olisi yleistettävissä kaikkien pitkäaikaissairaiden tai paljon palvelua tarvitsevien potilaiden hoitoon.
Diabeteksen ja muiden kansansairauksien hoidon kehittämisessä edetään muodostamalla moniammatillinen integroitunut verkosto, jonka vetovastuu on perusterveydenhuollolla. Verkoston kuvaamien toimintamallien ja muiden toimintalinjausten toimeenpanosta vastaa kunkin yksikön osalta ko yksikön operatiivinen johto. Verkosto seuraa kehitystyönsä etenemistä ja toimintansa tuloksia 4’ aim –viitekehyksen (asiakastyytyväisyys, henkilöstökokemus, tuottavuus, vaikuttavuus) mukaisesti, jotta toimintaa voidaan edelleen kehittää tietoon perustuen.
Yhtymähallitus odottaa kansanterveyshoitajien tehtäviä täytettäessä kiinnitettävän huomiota hoitajien koulutustaustaan ja diabetesosaamiseen. Lisäksi henkilöstölle tulisi tarjota säännöllisesti koulutusta diabeteksen hoidosta.
Yhtymähallitus päättää antaa edellä mainitun selvityksen vastineeksi ponsiesityksen tekijälle.
Yhtymähallitus esittää ponsiesitykseen annetun vastauksen yhtymävaltuustolle tiedoksi ja että yhtymävaltuusto toteaa ponsiesityksen loppuun käsitellyksi.
Pöytäkirja tarkastetaan tämän asian osalta kokouksessa.
Yhtymähallitus:
Hyväksyi.
Pöytäkirja tarkastettiin tämän asian osalta kokouksessa.
_______
Asiantuntijoina kuultiin vastuualuepäällikkö Arja Hortoa ja ylilääkäri Lea Käsmä-Ronkaista, jotka esittelivät asian §:n 123 jälkeen ja poistuivat ennen päätöksentekoa.